sunnuntai 12. elokuuta 2018

Kesä 2018

Kiitos kaikille jotka ovat minua kesällä kuvannut!

Todella pitkän tauon jälkeen ajattelin herättää blogin eloon ja kertoa kesän tapahtumia ja muistoja.

Tänä kesänä ei ole niinkään tapahtunut mitään erikoisen ihmeellistä mutta hevosharrastukseni suhteen on ollut ihan huippu kesä. Olen ratsastanut melkein joka päivä ja saannut viettää ihania kesäpäiviä ihanassa lämmössä. (on välillä on ollut vähän liiankin lämmin) Parhainta on kuitenkin ollut se että ollaan Hjördiksen kanssa tullut lähemmäksi ja lähemmäksi toisiaamme ja tuntuu siltä että joka päivä on kävelen laitumelle meidän ystävyys kasvaa entistä enemmän. Hän ei ole vaan se poni mitä sain hoitaa ja ratsastaa kevällä, hän on minun paras ystävä.




Olen siis ratsastanut melkein joka päivä ja sen takia tuntuu siltä että olen myös kehittynyt joissain asioissa vaikkein opettajaa ole ollutkaan. Kohta alkaa kuitenkin tunnit taas ja odotan innolla mitä syksy tuo tullessaan, vaikka ei huvita palata kouluun...

Ollaan Hjördiksen kanssa menty ja harjoiteltu paljon eri asioita nyt kesällä ja ollaan myös nautittu ihanista laukkamaastoista. Jonakin päivänä olen mennyt kevyesti ilman satulaaa ja ponia on saannut jumpata ja ravata rennosti pidemmillä ohjilla. Olen myös mennyt kouluratojen eri osia esim. laukannostoja, volttjea, kiemuraureja ym. Olen myös ja mennyt puomeja, ristikoita, kavaletteja ja esteitä. Kaikki olen tehnyt ruohokentällä josta pohjasta Hjördis ei hirveästi tykkää, mutta poni on tsempannut hyvin, ja hyvän yhteistyön takia kaikki on kuitenkin sujunut hyvin.





Olen niin kiitollinen kaikesta mitä olen tänä kesänä saannut kokea ja jotenkin tämä kaikki antaa minulle uuttaa energiaa ja inspiraatiota uuteen kouluvuoteen, ja syksyn ja talven pimeyteen. Kuitenkin on vähän kesästä vielä jäljellä ja poni saa nauttia vihreestä laitumesta vielä pitkään jos tämä lämmin sää vielä jatkuu.

-Wilma

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Vauhtia riitti maastoesteillä!

Viikko sitten pääsimme Hjördiksen kanssa maastoesteille kuluttamaan vähän energiaa. Ponilla kyllä riitti vauhtia, mutta huomasi kyllä että meillä molemmilla oli hauskaa!


Kiitos kaikista kuvista Astrid! 




Aloitettiin ihan kevyesti ja ravailtiin vähän aikaa "pellolla". Tänä päivänä oli siis ihan pakkaspäivä ja alussa huomasi kyllä ett sekä varpaat ja sormet olivat ihan jäässä. Kuitenkin tunnin lopussa ei ollut yhtään kylmä enään, kun lihakset olivat päässyt töihin. Hjördis tuntui oikein kivalta ravissa, vaikka sain tehdä paljon puolipidätteitä. Nostettiin laukka ja laukattiin pari kierrosta  rauhallista laukkaa. Vauhdista riippumatta tuntui siltä että sain Hjördiksen hyvin hallintaan. Laukattiin myöa pari kerrallaan ylämäkeä ylös ja oli kyllä tosi kivaa. Aurinko ei tässä vaiheessa ollut näkyvillään mutta oli kuitenkin niin ihanaa vaan laukata. Tuli semmonen vapaa tunne, tiedätkö mitä tarkoitan? Tunsin itseni vapaaksi, maailma ilman mitään huolia tai ongelmia. 



Siirryttiin mäen yläpuolelle ja siellä ravaltiin ja laukattiin pari kertaa yhden pienen "ristikon" yli ja myös vähän isomman tukin yli. Hjördis hoiti homman täydellisesti, kyydissä olevan ratsastajan virheistä huolimatta. Yhden kerran Hjördis innostui vähän enemmän kun haluasi lähteä kaverin perään. Muuten kaikki sujui hyvin ja saatiin hypättyä parit hyvät hypyt. 

Tämän jälkeen hypättiin autorenkaiden yli joka meni mainiosti, ja itse asiassa Hjördis tuntui kuuntelvan minua hyvin tässä vaiheessa eikä vaan halunnut kiihtyä nähdessään esteet. Viimeiseksi hypättiin vielä "laatikkojen" yli jotka olivat vähän korkeimpia. Ne olivat ehkä minun lemppari esteitä tällä maastoesteradalla ja lopuksi laukattiin vielä saman mäen ylös ja hypättiin heti sen jälkeen laatikkojen yli. Tähän loppui meidän tunti ja otettiin vielä loppuravit pellolla. 




- Wilma 

maanantai 19. helmikuuta 2018

Tallikuulumisia ja vuoden tavoitteita?

Päivästä päivään ja viikosta viikkon, ja ollaan jo helmikuun puolessa välissä. Blogi on ollut hiljainen pari viikkoa koska ei ole vaan löytynyt aikaa kirjoitella koulun takia. Tallilla olen kuitenkin käynyt usein, joten kerron tänne tärkeimmt kuulumiset parin viikon takaa.


Saattaa olla että jotkut eivät tiedä että aloitin tämän ponin vuokramisen noin kaksi viikkoa sitten, koska en ole siiä missään maininnut. Ratsastan ponilla kolme kertaa viikosta, josta kaksi on este- ja koulutunti ja yksi itsenäinen ratsatus. Miten tämä näin yhtäkkiä tapahtui ei ole dramaattisempaa kun että ratsastuksenopettaja kysyi jos olisin kiinnostunut vuokraamaan ja hoitamaan ponia, kun omistaja etsi liikuttajaa. Mietiskelyn jälkeen päädyin siihen lopputulokseen että otan tämän mahdollisuuden vastaan. Tulevaisuudessa blogiin voi sen takia ilmestyä paljon kuvia Hjördiksestä. 


Olen siis viimeiset kaksi viikkoa käynnyt Hjördiksen kanssa koulu- sekä estetunneilla. Lyhyesti sanottu ne on mennyt hyvin, ja huomaan joka viikko että menee paremmin ja paremmin. Ei siinä meidän menossa suuria eroja näy viikosta viikkoon, mutta uskon että kun vaan alan tuntemaan ponin sydämestä asti, ja oppimaan hänen liikkeensä tästä jopa tulee ihan nättiä ratsastusta. Eikun vaan hymy huulille ja harjoittelemaan, kauden kisakautta odotellessa. 

(ps. jos haluat seurata ja tietää tarkemmin tunneista, löydät niistä enemmän instagramissa 
--> @wilma.equestrian_) 


Voin tunnustaa että vuoden tavoitteet ovat jäänneet nurkan taakse, mutta eihän ole vielä liian myöhästä laittaa vuoden tavoitteet pystyyn..

1. Ratsastaa onnistunut helppo C kouluratsastusrata, ja saada hyvät prosentit. 

Ei maailman iso tavoite mutta minulle tämä olisi hyvä tapa aloittaa 2018 tavoitteet. Ei tavoitteiden aina tarvitse olla isoja, eli älä tunne huonoa omatuntoa jos olet tänä vuonna päättänyt että haluat aloittaa ratsastuksen, aloittaa estetunnit tai vaikka saada unelmasi ratsastushuosut joihin olet säästänyt rahaa vuoden. Joten pyydän, älä vertaa sinun tavoitettaisi kenekään muuhun. 

2. Ratsastaa hyvä 70 cm esterata, sijoittumisesta huolimatta.
Ei paljon lisättävää. Jos olen viimeistään vuoden päästä, joulukuusa päässyt hyvän 70 cm radan läpi voin olla itsestäni tyytyväinen.

3. Kuvata enemmän, mutta varsinkin muistamaan otta kamera mukaan tallille.
Haluaisin päivitellä tänne blogiin sekä instagramiin hyvän laatuisia kuvia, enkä vaan snapchat laatusia kuvia. Niitä jo riitää tarpeeksi sosiaalisessa mediassa. 

4. Saada kunnon tallivideo postaus tai myday tehtyä. 
 Tämä ajatus on jo kauan pyörinyt mielessäni, ja yhden kerran olenkin yrittänyt saada video tehtyä mutta en ole ollut tyytyväinen lopputulokseen. 

5. Päästä laukkaamaan pellolle, vuodenajasta riippumatta. 

6. Ja viimeseksi.. Päästä ulkopuolisiin kisoihin

Minulle aika iso tavoite, jonka takia myös haluan laittaa tämän pyrkimykseksi. Jos vuoden lopussa tämä on jäänyt tekemättä en siitä ala suremaan, mutta olisihan se siistä päästä ratsastaman ihan kunnon kilpailussa. Se jää nähtäväksi jos tämä toteutuu. 


Näihin tunnelmiin lopetan tämän postauksen, ja kertokaa ihmeessä jos teillä on tavoitteita vai onko ne teille tarpeettomia. Kaikki mielipiteet kunnioitetaan! 

//Wilma 




lauantai 20. tammikuuta 2018

Viikon ratsastelut


Taas viikko meni nopeasti, ja viikonlopun kunniaksi ajattelin istuutua alas kirjoittamaan tämän viikon ratsasteluista. 

Tämän viikon kesviviikkona minulla oli ensimmäinen esteunti pitkän tauon jälkeen. Viimeksi hyppäsin kunnolla pikkujoulu kisoissa, joten voi päätellä että lähdin innoissaan rakentamaan esterataa maneesiin keskviikko iltana. Ratsuksi sain pitkästä aikaan Avan, jolla olen itseasissa mennyt viimeksi keväällä. Minulla ei ollut kovin suuret odotukset tunnin suhteen, tunsin itseni aika tottumattomaksi kävellessäni kohti maneesiia. 


Laatu on tällä kertaa mitä on, mutta ei se määrä vaan se laatu..

Tunnin alussa tehtiin siirtymisiä käynnissä, ravissa ja laukassa. Tavoitteena oli saada alusta asti hyvä aktiivinen ravi ja laukka, sen jälkeen aloitettin tekemällä voltteja kavalettien yli laukassa. Aluksi ei mennyt kovinkaan hyvin, mutta loppua kohden kun laukka oli aktiivisempi, kavalettien ylitykset sujuivat paremmin. Pituushalkaisijalla oli kaksi estettä, jotka tultin pari kertaa molemmista suunnista. Ennen tunnin loppua tultiin yksitellen ensin voltti kavalettien yli, sen jälkeen toisen esteen pituushalkaisjialla ja lopuksi vielä toinen este joka oli toisella pituushalkaisijalla. Tunti meni kokonaisuutena ihan hyvin. Yhden kerran Ava lähti hurjaa vauhtia pitkällä sivulla kun poni pelästyi jostakin. Viimeisestä hypystä olen kuitenkin ihan tyytyväinen, koska Ava oli silloin hyvin minun avuilla ja hyppäsi oikein hienosti. 

Tänään minulla oli koulutunti, perinteisen tavan mukaan. Yllätyksenä nimeni vieressä luki Nikke. Nikellä en ole myöskään mennyt noin vuoteen, joten kiva päästä taas luotettavaan Niken selkään. Päätin mennä tunnin ilman satulaa, jotta kehittyisin myös siinä. Tunnilla tehtiin aika perus asioita, kuten pääty-ympyröitä, voltteja ja siirtymisiä ravissa ja laukassa. Olen han tyytyväinen miten tunti meni, vaikka olisi voinut paremmin mennä. 

- Wilma 

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Kaksi koulutuntia isommalla hevosella

Viikonloppu alkaa olla ohi, ja niin myös viikonlopun ratsastelut. Eilen oli tavanmukaisesti koulutunti, joka tällä kertaa oli enemmän "puomitunti". Menin eilen sekä tänään molemmat tunnit Wallulla, joka on aika uusi tuttavuus. Menin sillä viimeksi keväällä, joten alussa olin aika ruosteessa. Tänään sujui jo paremmin, kun kävin extra koulutunnilla ja sain hypätä Wallun selkään taas. 

Eilen tehtiin alussa paljon ympyröitä ravissa ja laukassa, sekä pysähdyksiä. Ravissa ja laukassa mentiin toisella lyhyellä sivulla kahden kavalettien yli, ja tämä tehtävä meni enimmäkseen hyvin. Varsinkin lopussa oli hyvä aktiivinen laukka. Tultiin myös tehtävää, joka koostui pitkällä sivulla olevista ravipuomeista, ja niitten jälkeen vielä pieni este. Tämä tehtävä meni omasta mielestä hyvin. Ihan tunnin lopussa tultiin pientä "rataa": ensin laukkaympyrä kavalettien yli,  jatkettiin sen jälkeen ravipuomeille ja esteelle ravissa, ja lopuksi vielä ympyrä puomin yli. Ensimmäisen kerran meni vähän huonommin, ja minulla ei ollut ulkopohke tarpeeksi mukana kavalettiympyrällä, joten tuli vääränkäsitys ja Wallu oli lähdössä toiseen suuntaan, ja minä toiseen. Lopussa meni paremmin, ja otettiin vielä lopuksi loppuravit. 



Tänään oli perus koulutunti. Tunnin alussa tehtiin siirtymisiä ja aloitettiin käynnissä taivutuksilla ja volteilla. Pitkällä sivulla piti taivuttaa hevosen takapuolta ulospäin. Tämä meni ihan okei. Aluksi en oikein tajunnut mitä oikein piti tehdä, mutta loppua kohti meni paremmin. Tehtiin tätä myös ravissa ja molempiin suuntiin. Tämän jälkeen työskenneltiin laukassa pääty-ympyrällä. Laukka on omasta mielestäni vaikein isomman hevosen kanssa. Minulla oli vaikea istua syvälle satulaan, vaikka kuinka jännitin vatsalihaksia. Tuntui siltä kuin vain pompin Wallun selässä, ja en saanut oikein taivutusta läpi ympyrällä. Kun katson videoita tunnista ei kuitenkaan näytä yhtä kamalalta miltä tuntui. 

Tunnin lopussa tehtiin vielä molempiin suuntiin pohkeenväistöä pitkällä sivulla. Alkuun meni aika huonosti, ja en saanut etuosaa mukaan väistöön. Lopuksi meni kumminkin hyvin. Keksin miten piti tehdä, sekä Wallu alkoi kuuntelemaan apujani paremmin. Hymy huulilla oli aika ottaa loppuravit, ja onnistunut tunti oli lopuillaan. 


Kiitos videoista Astrid ja Minea, sekä kuvista Astrid!




-Wilma 

maanantai 1. tammikuuta 2018

2017

Yksi vuosi on jälleen mennyt ja sen kunniaksi on vuosikatsauksen aika, onhan tänään 1.1.2018!! Ennen kun aloitetaan katsomaan mitä vuoteen 2017 on mahtunut, haluan tervehtiä sinut tervetulleeksi lukemaan blogiani sekä seuraamaan minun ja hevosten menoa. Mikäli haluat tietää minusta ja blogin päätähdistä enemmän, löydät niistä enemmän infoa postauksen vasemmalta puolelta. (parin päivän päästä)

©Astrid Hanell

14 Tammikuuta ©Astrid Hanell
Vuosi alkoi talvikuvien ottamisella, vaikka lunta ei silloinkaan ollut paljon. Tammikuussa olin myös dagsverkki päivällä Grann tallilla tekemässä aamutallin, päivätallin sekä liikuttamassa pari hevosta. Näin pienistä asioista voi aina oppia uutta, ja tämä päivä antoi kokemusta miten on hoitaa tallia pääasiassa yksin. 

Helmikuussa aloitin myös estetunnit säännöllisesti, ja niitten takia olen tänä vuonna oppinut ja kehittynyt niin paljon esteratsastuksen puolella. Menin melkein koko kevään estetunnit Essulla, joka on risteytysponitamma. Kun katson videoita kevään estetunneilta, saan semmosen hyvän fiiliksen. Sitä ei aina huomaa että kehittyy ja oppii uusia asioita, mutta videotpätkät ja kuvat voivat ottaa sen esiin paremmin.

Maaliskuussa menin harjoituskoulukisat myös Essulla, ja voin nyt jälkeenpäin katsellessa videoita myöntää että olisi voinnut paremmin mennä. Huhtikuussa oli koulukisat kotitallilla, ja menin niihin Tetriksellä joka on myös näissä yleimmissä kuvissa. Maaliskuussa oli myös vuoden ensimmäiset estekisat, jotka ei mennyt hyvin.. Tipuin Essun selästä huonon tien takia, eli aiheutin tipummisen kyllä ihan itse. Muistan kuitenkin että ei tuntunut verkassakaan hyvältä. Minä en päättänyt vaan Essu lähti minne huvitti, ja arvasin että tästä ei seuraa hyvää. Noh, opin siitäkin kisasta jotakin.

Kuvat ©Lotta Öster 


Toukokuussa oli Billnäs Games estekisat. Tällä kertaa menin Tetriksellä 60 cm luokan. Nämä kisat meni paremmin, ja otettiin yhdessä toisen sijan kotiin. Rata oli ihan hyvä, hyvät tiet, hyvä tahti melkein koko radan aikana (joskus laskuus otti voiton, ja Tetris ei millään halunnut mennä reippaasti) ja tottakai radassa on parannettavaa mutta jotain hyvää kuitenkin oli, kun lopputulos noin hyvin meni.

Kevään viimeiset kisat oli koulukisat, jotka järjestettiin Toukokuussa. Menin Tetriksellä jälleen kerran, ja menivät hunommin kuin ne edellisimmät Huhtikuussa.

©Lotta Öster

©Lotta Öster
Kevät kausi alkoi olla lopuillaan, ja kesä oli ovella. Hevoset lähtivät Riilahteen, ja näin vasta hevoset syksyllä taas. Ennen hevosten lähtöä otettin kaverin kanssa kesäkuvia Tetriksen kanssa. Onnistuneet kuvat saivat päättää tapahtumarikkaan kevään.

Hevosten suhteen olin kesällä ratsastusleirillä Ratsutila Wiknerillä, ja kävin myös moikkaamassa ihanaa vuonohevostammaa Knyttaa Marskun tallilla. Otettiin myös Knytan kanssa kesäkuvia, jotka onnistuivat hyvin vaikka suomenkesä on mitä on.
Ratsastusleiri oli selvästi kesän kohokohta, ja se viikko oli paras kaikkein tavoin. Sain uusia ystäviä, uuden unelma hevosen Apollo <3, "oman" hevosen viikoksi, laukata pellolla, ratsastaa ihanassa luonossa, metsissä sekä vuorilla, leikkiä hevosten kanssa, mennä ilman satulaa, mennä poniagilityä, opetella lastaamaan hevosia, ottaa osaa vauhdikkaita estetunteja, sekä opetella paremmin pohkeenväistöt, avotaivutukset, laukannostot jne. lista on pitkä. Ja parhainta oli se että sain joka aamu mennä ilomielin hakemaan hevosia laitumeilta, aina oli hymy huulilla. Olin onnellinen.

Kuvia Knyttan kanssa <3 Kaikki kuvat ©Susanna Loikkanen



Hieno Amppari!
 Kaikki kuvat ©Alice

Annie <3 

<3Apollo





 Syksy 2017 on tuonut mukaan paljon kehittymistä. On ollut neljät estekisat, 1 koulukisa sekä seuran pikkujoulukisat. Syyskuussa oli ensimmäiset estekisat, missä osallistuin 60 cm clear round luokkaan. Puhdas rata tuli Tetriksellä ja koska oli clear round luokka, ruusuke tuli myös kotiin. Lokakuussa oli jo toiset kisat, tällä kertaa menin ensimmäistä kertaa Aadalla 60cm luokan, joka ei ollut clear round luokka tällä kertaa. Koska oli ensimmäiset kisat Aadan kanssa minulla ei ollut kovin suuret odotukset miten menee. Päästin rata puhtaasti läpi ja 6sija. Tyytyväinen sai olla. Kaksi viikkoa sen jälkeen oli kauden viimeiset koulukisat. Osallistuin Tetriksellä Helppo C, E.B special luokkaan. Ihan okei lopputulos, 60,714% prosenttia. Marraskuussa oli viimeiset estekisat jotka ratsastin Aadalla. Menin melkein koko syksyn Aadalla estetunneilla, ja tunnit olivat pääasiassa mennyt suhteellisen hyvin. Tämä rata oli vuoden paras rata. Hyvät tiet ja hyvä tempo. Silloin tunnsin että olin kehittnyt. Voitettiin Aadan kanssa 60 cm luokka, joka oli paras tunne ikinä. En olisi tarvinut voitta luokkaa jotta olisin ollut noin iloinen. Rata tuntui niin hyvältä, että olisin voinut tulla viimeseksi ja olla yhtä iloinen. Tähän oli hyvä lopettaa kauden kisat.

Tallilla järjestettiin vielä kauden lopuksi pikkujoulukisat ja pikkujoulujuhlat. Löysin itseni taas Aadan selästä 60 cm minimestaruus luokassa. Odotukset eivät olleet suuret, vaan menin mukaan pitämään hauskaa. Tultiin yhdessä maaliin nopeimmalla ajalla ja voitettiin yhdessä minimestaruuden. Olin niin ylpeä sinä päivänä. Ylpeä Aadasta, koska ilman sitä en olisi kehittinyt näin paljon. Mutta myös ylpeä itsestäni. Tässä maailmassa ei kovin usein tapahdu että saa olla ylpeä mitä on tehnyt, ilman että kukaan ottaa hernen nenään. Mutta tämä oli minun päivä olla ylpeä itsestäni. Muista sinäkin kunnioittaa itseäsi kun siltä tuntuu.

Viimeisistä koulukisoista. ©Lotta Öster



Muut estekuvat ©Lotta Öster 
©Lucia Stenger



©Astrid Hanell

Tähän lopetan vuoden 2017. On ollut huikea vuosi, mutta odotan innolla mitä vuosi 2018 tuo mukanaan. Hyvää uutta vuotta! 



-Wilma